Aasia
Yleistä
Kristinuskon historialla ja näin näkyvyydellä Aasian maiden kulttuurissa on suuria eroja. Venäjä ja Filippiinit sekä Etelä-Korea ovat Aasian ainoat maat, joissa kristinuskolla nykyään onkaan suurempaa merkitystä.
Lähi-itä
Qurbono on muun muassa Syyrialainen tapa viettää ehtoollista. Siihen on sekoittunut niin läntistä kuin itäistä kristinuskoa.
Jotkut israelilaiset kristityt ja muut hepreaa puhuvat katoliset eivät pidä pyhimyksiä missään arvossa vaan ajattelevat ennemmin näiden olevan tiellä suhteessa Jumalaan.
Venäjä
Ortodoksisella kirkolla on ollut Venäjällä oleellinen merkitys jo yli 1000 vuotta. Näin se on vaikuttanut yhteiskuntaan ja kulttuuriin vahvasti. Ainoa ajanjakso, jolloin kristinuskon asema horjui, oli Neuvostoliiton aika. Kommunistit olivat uskontovastaisia.
Pyhän Vladimir oli henkilö, jonka kasteen seurauksena vuonna 988 Venäjästä tuli ortodoksinen maa. Tämän vuoksi pyhää Vladimiria muistetaan ja pidetään tärkeänä.
Muualta Aasiasta
Japani: Japaniin kristinusko rantautui 1500-luvulla ja sillä oli melko hyvä vastaanotto. 1600-luvulla se kuitenkin kiellettiin 1800-luvun puoliväliin saakka ja kristittyjä vainottiin. Eristyksen aikoina kristityt omaksuivat tapoja, jotka eivät liity perinteiseen kristinuskoon. Kun kristinuskoa sai taas harjoittaa, alkoi sen asema parantua, mutta kannatus on edelleen erittäin vähäistä.
Tapoja
Monista kristinuskon juhlista on tullut uskonnon ulkopuolellakin perinteisiä, tärkeimpänä joulu ja ystävänpäivän vietto. Joulukaan ei ole yleinen vapaapäivä, mutta toimii muuten perinteisenä juhla-aikana. Joulu Japanissa on pariskuntien ja ystävien juhla, ei perhejuhla.
Ystävänpäivää juhlitaan ystävien ja pariskuntien kesken. Ystävänpäivänä naiset antavat lahjoja ja miehet antavat lahjoja takaisin tasan kuukausi ystävänpäivän jälkeen, 14. maaliskuuta "White day":nä.
Kristinusko on vaikuttanut Japanin hääperinteisiin. Monet pitävät häänsä hääkappelissa. Hääkappelit ovat arkkitehtuuriltaan kirkkoja muistuttavia rakennuksia.
Intia: kristinuskolla on Intiassa pitkät juuret. Se rantautui jo ensimmäisen vuosisadan aikana ja siitä lähtien on eri aaltojen, mm. kauppiaden ja jesuiittojen, mukana kasvattanut kannatustaan. Intian väestöstä kuitenkin vain n. 3% on kristittyjä ja kristinuskon asema vaihtelee ympäri Intiaa. Intian kulttuuri on monen kulttuurin sekoitus ja vaihtelee melko suuresti maan sisällä.
Makedoniasta kotoisin ollut Äiti Teresa on tärkeä Intiassa vaikuttanut kristitty. Hän oli katolinen nunna, joka eli vuosina 1910-1997. Häne kutsumustyönsä oli auttaa vähäosaisia, muun muassa hylättyjä vauvoja ja kuolemaan jätettyjä vanhuksia. Näin hän perusti Rakkauden lähetyssisaret -järjestön, jota hänen seuraajansa ovat jatkaneet. Äiti Teresa julistettiinkin pyhimykseksi vuonna 2016.
Filippiinit: enemmistö filippiiniläisistä on kristittyjä. Näin se onkin poikkeuksellinen maa Aasiassa, jossa kristinuskolla ei ole suurta asemaa. Filippiineillä kristinuskoon on sekoittunut jonkin verran kansanuskomuksia. Kristinusko näkyy todella vahvasti katukuvassa ja uskonnon harjoittaminen aktiivisesti ja näkyvästi on tavallista.
Juhlia
Filippiineillä vietetään paljon juhlia. Juhlallisuudet ovat materiaalisia ja fyysisiä.
Kolme olennaista ja erikoista juhlaa:
Pitkäperjantai on pääsiäisen kohokohta ja sitä juhlitaan laajalti koko maassa. Perinteistä on fyysisen kärsimykse tuottaminen: itseruoskinta ja ristiinnaulitsemiskokemus. Pääsiäiseen liittyy muitakin lukuisia rituaaleja ja perinteitä.
Black Nazarene on juhla, joka vetää Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan miljoonittain ihmisiä. Juhlaa vietetään 9. tammikuuta. Kulkue kuljettaa 6,5 kilometria luonnollisen kokoisen patsaan Jeesuksesta ja Rististä.
Simbang Gabi: Simbang Gabiin kuluu yhdeksänä peräkkäisenä aamuna ennen joulua messuun kokoontumista. Se on siis joulunodotuksen juhlaa. Messu pidetään jo neljältä aamulla. Aika on yleisestiottaen perheen kesken juhlimista ja rentoutumista.
